Savon Mielenterveysomaiset – FinFami ry on tehnyt 30 vuoden ajan kallisarvoista järjestötyötä keventäen mielensairauksiin sairastuneiden omaisten taakkaa, huomioiden omaisten tarpeita ja tukien läheisiä. Työni puolesta olen 10 vuoden ajan saanut tutustua tähän erinomaiseen ja tärkeään toimintaan. FinFamin tekemä auttamistyö on merkityksellistä ja vaikuttavaa, joka tukee läheisten terveyttä ja jaksamista.

Etelä- ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden näkökulmasta omaisten taakan keventäminen on erittäin tärkeää, koska puolet mielensairauksiin sairastuneiden omaisista on itse vaarassa masentua läheisensä sairauden aiheuttaman kuormituksen vuoksi tai sairastua stressin seurauksena somaattisiin sairauksiin. Niistä lapsista, joiden vanhemmilla on mielensairaus, yli puolet masentuu ennen kuin he täyttävät 25 vuotta. Omaisen sairastumisriskiä voidaan pienentää järjestelmällisellä tukemisella. Esimerkiksi aina tulee varmistaa, että alaikäisen lapsen arjen perustarpeet, kuten ruokailut hoituvat, huolimatta vanhemman tai sisaruksen mielensairaudesta ja ettei lapsi jää ilman tietoa ja mahdollisuutta keskustella luotettavan aikuisen kanssa. 

Mielensairauksiin sairastuneilla henkilöillä on usein heikentynyt tai vaihteleva kyky hakea palveluita, ja riskinä on, että he jäävät kokonaan palveluiden ulkopuolelle, jos palveluiden saaminen vaatii sairastuneelta itseltään aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Käytännössä on usein niin, että palveluihin pääsy edellyttää, että sairastuneen lähiomaiset ovat aktiivisia, toimintakykyisiä ja varmistavat, että sairastunut pääsee palveluihin. Nykyinen mielenterveyspalvelujen puute ja hoidon jatkuvuuden haasteet ovat merkittävästi lisänneet omaisten kuormitusta ja taakkaa.

Hyvinvointialueiden toimintakulttuuriin on otettava mielensairauteen sairastuneen omaisten systemaattinen huomioiminen ja perheelle vastuuhenkilön nimeäminen. Omainen voi olla mielenterveysasiakkaan lapsi, sisarus, aviopuoliso, avopuoliso, vanhempi, isovanhempi tai muu lähisukulainen, jonka elämään ja arkeen sairastuneen tilanne vaikuttaa ja aiheuttaa merkittävää kuormitusta. Esimerkiksi Ruotsissa tämä on jo otettu huomioon ja mielensairauteen sairastuneiden omaisten saatavilla oleva tuki rinnastetaan vammaispalveluihin. Kannatan myös omaisten vahvempaa mukaan ottamista hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekemiseen, koska suuri osa omaisista on vahvasti mukana sairastuneen arjessa ja he ovat usein vastuussa omaisen hyvinvoinnista ja tukevat häntä päivittäisissä askareissa. 

Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä, arvioinnissa ja toteuttamisessa on myös hyödynnettävä koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijoilla on omakohtaista kokemusta omasta tai läheisen mielensairaudesta ja siitä aiheutuvasta vaikeasta elämäntilanteesta. Kokemusasiantuntijoiden ja järjestöjen osaavia toimijoita kannattaa hyvinvointialueiden kuunnella mielenterveyspalveluidensa kehittämiseksi.

Tässä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. 

 

Satu Taavitsainen
Toiminnanjohtaja, HTM
ESTERY – Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
Mikkeli
www.estery.fi

 

 

Pin It on Pinterest