Mielenterveyspalveluiden puute ja katastrofaalisen pitkät hoitojonot ovat asettaneet perheet mahdottomaan tilanteeseen. Arki kodeissa on kriisiytynyt ja moni psyykkisesti sairastuneen läheinen on uupunut raskaan hoivataakan alle.  

Joka viidennellä suomalaisella on mielenterveyden häiriö. Suurimmalla osalla heistä on yksi tai useampi omainen, jonka elämään läheisen sairastuminen tuo merkittävää kuormitusta. Tällä hetkellä Suomessa on arviolta puoli miljoonaa (470 000) mielenterveysomaista. Osa heistä on lapsiomaisia: noin joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa on mielenterveysongelmia.

Elämme keskellä mielenterveyskriisiä, jota todentavat paitsi ihmisten näkyvä inhimillinen hätä, myös monet pysäyttävät tilastot. Esimerkiksi Kelan viimeaikaiset luvut ovat olleet hurjaa katsottavaa: ne osoittavat sekä nuorten mielenterveyden häiriöiden hälyttävän kasvun että mielenterveyskuntoutujien määrän rajun nousun (890 % viimeisen 25 vuoden aikana). Yli 30 % joutuu odottamaan psykiatrista hoitoa yli puoli vuotta. Se on laittoman kauan.

Vaikka aihe koskettaa suurta osaa suomalaisista, kuormittavan läheistilanteen vaikutuksia ja omaisten tuen tarvetta ei usein tunnisteta. Psyykkinen sairaus tuo omaisten elämään ennakoimattomuutta ja usein myös jatkuvaa ympärivuorokautista hoito- ja valvontavastuuta.

Mielenterveyskriisi on ajanut omaiset jaksamisen äärirajoille. Tutkimusten mukaan riittävän ajoissa annettu apu suojaa omaista läheisen psyykkisen sairauden tuomilta riskeiltä. Oikea-aikaisen tuen varmistamiseksi on huolehdittava perhe- ja mielenterveyspalveluiden sekä psykososiaalisen tuen saatavuudesta. Katse on käännettävä yksilöistä perheisiin, sillä omaisten huomiointi sairastuneen hoidossa ja perhekeskeinen toimintatapa on merkittävä ennaltaehkäisevän mielenterveystyön keino.

Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään vuosittain 9. lokakuuta, jolloin on aika nostaa esiin tämä näkymätön ryhmä. Kun mielen sairaudet lisääntyvät ja ongelmat syvenevät hoitojonoissa, kasvaa omaisten määrä joihin terveysriskit kohdistuvat. Näin ei voi olla. Mielenterveysomaisilla on oikeus omaan terveyteen ja hyvinvointiin. He eivät saa siirtyä synkiksi luvuiksi mielenterveystilastoissa.

 

Allekirjoittajat:

Tiina Puranen, toiminnanjohtaja, Savon mielenterveysomaiset- FinFami

Pia Hytönen, toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami

 

Pin It on Pinterest