Oletko joskus miettinyt, miksi joku liikuttuu voimakkaasti vaikkapa kaunista musiikkia kuullessaan tai väsyy helposti ihmisjoukossa? Oletko kuullut puhuttavan erityisherkkyydestä? Highly Sensitive Person (HSP) eli erityisherkkä henkilö, on ihmistyyppi, jota yhdysvaltalainen psykologian tohtori Elaine Aron on tutkinut 90-luvulta lähtien. Hänen mukaansa noin 15–20 % maailman ihmisistä on erityisherkkiä. Erityisherkkyyteen liittyy keskeisesti autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston herkkä reagointi ja alttius kuormittua esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa herkemmin kuin muut. Erityisherkkä voi reagoida hyvin voimakkaasti tilanteissa, jotka eivät herätä useimmissa ihmisissä minkäänlaista reaktiota. Myös keskushermostoa aktivoivat aineet kuten kofeiini ja muut stimulantit, voivat aiheuttaa voimakkaita reaktioita erityisherkälle ihmiselle.

Erityisherkät ihmiset käsittelevät havaintojaan ja kaikkea tietoa hyvin syvällisesti. He miettivät paljon erilaisia vaihtoehtoja ja vertailevat aiempia kokemuksiaan uusiin havaintoihin nähden. Liiallinen aistimus- ja tietomäärä saa erityisherkän stressaantumaan helposti. Erityisherkillä ihmisillä tunteet ja tuntemukset ovat voimakkaita, joten he liikuttuvat ja vaikuttuvat helposti monista asioista. Lisäksi erityisherkkien on helppo asettua toisten asemaan, ja he kokevat voimakasta empatiaa toista kohtaan. Voi olla kuitenkin todella kuormittavaa jatkuvasti pohtia muiden tunteita ja tilanteita. Erityisherkän ihmisen voi olla vaikea rajata sitä, kuinka syvällisesti hän läheisen tilanteeseen reagoi, jos tälle on sattunut jotain ikävää. Erityisherkkä käy samoja tunteita läpi kuin läheinen ja voi jopa tuntea fyysisiä oireita kuormittuessaan.

Erityisherkkyys ei ole sairaus, vamma tai häiriö vaan se on ihmisessä oleva synnynnäinen ominaisuus. On kuitenkin olemassa diagnooseja, joihin saattaa liittyä hyvinkin samanlaisia piirteitä kuin erityisherkkyyteen. Henkilöllä voi olla samanaikaisesti sekä diagnosoitava sairaus että erityisherkkyys, mutta oireita ei pidä sotkea keskenään. Esimerkiksi erilaisiin mielenterveyden häiriöihin ja sairauksiin liittyy usein voimakas väsymys. Erityisherkkä henkilö myös väsyy herkästi erilaisista sosiaalisista tilanteista, melusta, kiireestä ym. syistä, mutta lepäämisen jälkeen mieli on virkeä ja hänen toimintakykynsä palautuu. Masentuneella alavireisyys ja voimattomuus jatkuu pitkiäkin aikoja ja siihen liittyy myös elämänhalun häviämistä. Erityisherkällä ei tällaista ole. Autismikirjoon ja neuropsykiatrisiin oireyhtymiin liittyy usein aistiherkkyys, mitä ilmenee myös erityisherkillä. Esimerkiksi ADHD-henkilöllä aistikuormitus voi kasvaa liialliseksi ja tällöin hän tulee ylivirittyneeksi ja impulsiiviseksi eikä hallitse enää kokonaistilannetta. Erityisherkällä voi toki myös olla ylivirittymistä ja levottomuutta, mutta hän on yleensä oppinut varomaan liiallista kuormitusta eikä välttämättä toimi missään tilanteessa impulsiivisesti.

On siis hyvä tunnistaa oma herkkyytensä ja sen asettamat haasteet ja mahdollisuudet. Erityisherkkä pärjää hyvin elämässään, kunhan oppii säätelemään kuormitustaan. Erityisherkkä kaipaakin paljon omaa tilaa ja riittävästi lepoa. Harva asia on erityisherkälle sellainen, että siihen suhtautuisi välinpitämättömyydellä tai laimeasti. Olipa kyse iloa tai surua aiheuttavasta asiasta, niin usein erityisherkkä joutuu suurten tunteiden valtaan useitakin kertoja päivän aikana. Erityisherkkä ahdistuu helposti, jos lähellä joku voi huonosti tai on surullinen. Hän kokee samat tuntemukset kuin puoliso, lapsi tai ystävä ja itkee samat itkut. Sitä ikään kuin suodattaa itsessään muidenkin tunteita. Erityisherkän ihmisen onkin hyvä välillä hakeutua keräämään voimia omaan rauhaan ja tehdä itselle mieluisia asioita, jolloin aistit saavat lepoa. Omasta hyvinvoinnistaan on hyvä pitää huolta.

Oletko sinä kenties erityisherkkä? Erityisherkkyys ei ole heikkous vaan se on hieno ominaisuus ja voimavara, josta on paljon hyötyä elämässä ja ihmisten kohtaamisessa.

 

Tanja Polvinen, erityisherkkä sosionomiopiskelija

Pin It on Pinterest