Suomessa on valtava joukko psyykkisesti sairastuneen läheisiä, joista moni elää jaksamisensa äärirajoilla. Jos järjestöihin kohdistuvat rajut leikkaukset toteutuvat, myös mielenterveysomaisten avun saanti heikentyy. Tällä voi olla kohtalokkaita seurauksia.

Hallitus suunnittelee poikkeuksellisen suurta 100 miljoonan euron leikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Toteutuessaan se merkitsee neljänneksen laskua avustuksiin, mikä horjuttaa tuntuvasti järjestöjen tekemää työtä ja syventää ihmisten pahoinvointia.

Sote-järjestöjen tekemällä työllä on valtava merkitys niin taloudellisesti, kansanterveydellisesti kuin yksilönkin näkökulmasta. Siksi niiden rahoituksesta leikkaaminen taloudellisesti vaikeassa tilanteessa on erittäin lyhytnäköistä. Järjestöllämme on erityinen huoli mielenterveysomaisista, jotka jäävät usein näkymättömiin.

Suomessa arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista, joiden hyvinvointiin läheisen psyykkinen sairastuminen vaikuttaa. Moni heistä kuvailee olevansa ”totaalisen loppu” huolen ja hoitovastuun kanssa. Raskaan elämäntilanteen vuoksi mielenterveysomaiset kuuluvat mielenterveyshäiriöiden riskiryhmään.

Julkiset palvelut eivät pysty korvaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemää työtä.

Mielenterveyspalveluiden heikko saatavuus, henkilöstöpula ja hoidon jatkuvuuden haasteet ovat arkipäivää. Tämä ajaa monet sietämättömään tilanteeseen. Kun apua ei saa, mielenterveyden ongelmat syvenevät ja läheiset joutuvat ottamaan heille kuulumatonta vastuuta sairastuneesta. Tämä johtaa siihen, että tilanteet perheissä ja läheisissä ihmissuhteissa kriisiytyvät.

Mikään taho ei yksin pysty vastaamaan lisääntyneeseen avun ja tuen tarpeeseen. Tähän tarvitaan laajaa yhteistyötä ja järjestöjen tarjoamia palveluita.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat matalalla kynnyksellä ja auttavat vaikeassa tilanteessa eläviä. Niissä on vahva ymmärrys siitä, millaista apua eri kohderyhmät tarvitsevat. Järjestöjen resursseista leikkaaminen on katastrofaalinen heikennys, joka vaikuttaa kielteisesti monien terveyteen ja hyvinvointiin.

Esimerkiksi FinFami on tehnyt ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä jo 40 vuotta. Vuoden 2023 aikana kohtasimme yli 55 000 mielenterveysomaista. Yhdistyksemme ympäri Suomen tarjoavat maksutonta keskustelu- ja vertaistukea, kun läheisen mielenterveys huolettaa ja kuormittaa omaa jaksamista. Vuonna 2023 Savon alueyhdistyksen toimintaan osallistui 281 mielenterveysomaista, joista 61 % työikäisiä. Keskustelutukeen osallistuneiden omaisten yhteydenottokertoja kertyi 914 kertaa. Moni heistä kertoi, etteivät olisi jaksaneet arjessa ilman FinFami-yhdistyksistä saatua tukea. Sairastuneita olisi perheissä ollut yhden sijasta useampi.

Jos suunnitellut järjestöleikkaukset toteutetaan, herää oikeutetusti kysymys, mikä taho auttaa ja ottaa vastuun suuresta avun tarvitsijoiden joukosta?

Allekirjoittajat:

Tiina Puranen, toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
Johanna Björn, toiminnanjohtaja, Savon mielenterveysomaiset – FinFami ry